KOKKAUSTA JA BLOGGAUSTA
Kuvastakin voi jo päätellä, että tässä ei olekaan kyse ruokaohjeesta, joita tänne olen viimeisen puolentoista vuoden ajan kirjoitellut. Tämä on nimittäin 200. juttu tässä blogissa, enkä osannut päättää, mikä ruoka tai leivonnainen sopisi tämän etapin saavuttamista "juhlistamaan", joten päätin hieman muistella mitä kaikkea viimeisen 18 kuukauden aikana on tullut tehtyä ja koettua. Nykykielellä tätä voisi kutsua (eräänlaiseksi) päivitykseksi.
Täyttäessäni 65 vuotta sain tyttäreltäni kaksi aineetonta lahjaa: opastetun (minulle lajissaan ensimmäisen) kierroksen Ikeassa sekä tämän blogialustan lataaminen läppärilleni (sillon minulle vielä täyttä hepreaa). Tälle alustalle aloin sitten kirjoittelemaan reseptejä, jotka ovat kulkeneet suvussamme pitkään ja myös omien kokkailujen tuloksena syntyneiden keitosten ohjeita. Tarkoituksena on säilyttää ne tallessa (pilvessä paremmin kuin laatikossa) tuleville polville. Ruokaohjeiden mukana on kirjoitelmia kyseiseen ruokaan liittyvistä muistoista tai sitten jotain muuta asiaan liittyvää sepustusta.
Tämä kokkausbloggaus on ollut tosi opettavaista. Se ei ole ollut pelkkää ruoanlaittoa ja reseptien kirjoittamista. Olen oppinut paljon uutta tämän harrastuksen myötä. Tietokoneen käyttö ei ole enää ihan niin hakusessa kuin ennen (on kai vähän vieläkin, mutta suunta on joka tapauksessa ylöspäin). Tiedon haku oikeilla sanoilla sujuu ja osaan jopa tehdä hyperlinkityksenkin. Kuvat liittyvät ruokajuttuihin olennaisena osana ja olen oppinut sekä ottamaan parempia kuvia ja myös muokkaamaan niitä. Ruokaohjeita etsiessäni tulee usein luettua paljon itse asiasta ja myös asian vierestä. Tämä on laajentanut ruokatietämystäni suunnattomasti.
Olen oppinut paljon myös ihmisistä. Juttujani olen jakanut Facebookin ruokaryhmissä ja lukenut paljon erilaisia kommentteja, aiheellisia ja aiheettomia. Olen huomannut, ettei ole olemassa yhtä ja ainutta oikeaa. "Yksi tykää äidistä ja toinen tyttärestä"-jotenkin näin eräs vanha sanonta taitaa kuulua. On ollut jännittävää huomata esimerkiksi, että tarina jostakin ruoasta, jota itse en pidä kovinkaan kummoisena, yllättää suosiollaan, kun taas toinen juttu, jota itse pidän superhyvänä, ei kiinnostakaan odotetulla tavalla. Ihmiset ovat erilaisia.
Kun alotin tämän blogikirjoittelun, oli tosiaan tarkoitus vain tallentaa reseptit ja jutut peremmin säilyvään muotoon (ja paikkaan). En odottanut suurtakaan kävijämäärää sivulleni. On ollut todella suuri yllätys, kun blogiani on puolentoista vuoden aikana käyty lukemassa yli 52 000 kertaa. Se on ollut hienoa ja se kannustaa minua jatkamaan. En siis ole tehnyt tätä ihan turhaan. Toivottavasti reseptit ja vinkit ovat olleet hyödyllisiä.
Laitan tähän juttuun 10 kuvaa tällä hetkellä luetuimmista jutuista. Niistä puolet on suvussa pitkään kulkeneita, toinen puoli on uudempia. Otsikkoa klikkaamalla saa reseptin esiin.
Paljon on vielä opittavaa, sillä ruokamaailma on ääretön. Yhden ja todella tärkeän asian olen jo nyt oppinut ja sisäistänyt. Se on ruoan kunnioittaminen ja sille kuuluvan arvon antaminen. Ruoka ei noin vain ilmaannu lautaselle kenellekkään; se pitää tuottaa, jalostaa, (ostaa-ekonomiaan en tässä puutu) ja valmistaa taiten ennen kuin sitä pääsee edes maistamaan ja toivottavasti myös siitä nauttimaan.
Näillä aatoksilla kohti uusia juttuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti