HIMOSILAKAT

                                                                        HIMOSILAKAT

Kesä on ihan ovella, parin päivän kuluttua on jo kesäkuu. Kouluissa lukuvuosi loppuu ja lapset pääsevät kesälaitumille.  Pääskysetkin ovat jo saapuneet. Varmoja kesän merkkejä on siis ilmassa. Eräs varma kesän merkki on myös se, että uudet perunat tulevat myyntiin. Ja uudet perunat nautitaan hyvän kalan kera. Tänä vuonna ostin pari purkkia Vesta-silliä. Mutta jotain omatekoistakin oli hyvä saada mukaan. Pakasteessa oli silakkafileitä ja tällä kertaa niistä syntyi himosilakoita.

Aikaisemmin en ole silakoita tällä tavalla valmistanut. Syynä on varmaan ollut se, että nahan poisto silakkafileistä on tuntunut liian haasteelliselta. Mutta kun asiasta lukee hieman ja katsoo Youtubesta videon asiasta (ja vielä delegoi homman aviosiipalle), huomaa, ettei nahan poisto silakasta ole mitenkään ylivoimaista.

Ihan vinkiksi; tässä tapauksessa nahka kannattaa poistaa vasta, kun silakkafileet ovat hieman kypsentyneet ensimmäisessä liemessään. Loppu on sitten lähinnä purkkiin laittamista. Lopputuloksesta voin sanoa sen verran, että himosilakat ovat vähintään yhtä hyviä, ellei parempia kuin nuo jo mainitsemani Vesta-sillit. No, makuasioista voi ja tuleekin kiistellä.... 

500 g silakkafileitä
4 dl vettä
11/2 dl väkiviinaetikkaa
11/2 rkl + 1tl suolaa
2 dl sokeria
1 punasipuli ohuiksi renkaiksi leikattuna
4 valkosipulin kynttä viipaleiksi leikattuna
10 mustapippuria
10 maustepippuria
10 valkopippuria
10 roseepippuria
tilliä silputtuna

Sekoita keskenään 2 dl vettä, 1/2 dl etikkaa ja 1/2 rkl suolaa.
Laita silakkafileet liemeen ja anna maustua yön yli.

 












Valuta liemi silakoista.
Poista silakkafileistä nahat. Laita silakkafile nahkapuoli alaspäin ja liu´uta peukalolla keskeltä fileetä ensin toinen ja sitten toinen filee irti.

 









Sekoita (kattilassa) 2 dl vettä, 1 dl etikkaa, 2 dl sokeria ja 1 tl suolaa. Pieni lämmittäminen nopeuttaa sokerin ja suolan liukenemista, mutta lientä ei tarvitse keittää.

Laita nahattomat silakkafileet lasipurkkiin/purkkeihin kerroksittain punasipulirenkaiden, valkosipulin ja silputun tillin kanssa.

Murskaa musta-, valko- ja maustepippurit talouspaperin välissä , (rosepippurit hajoavat sormin puristamalla) ja lisää ne joukkoon.

Kaada lopuksi liemi niin, että ainekset peittyvät.

 Sulje kannet tiiviisti ja anna tekeytyä jääkaapissa ainakin 1 vuorokausi.

Tarjoa (uusien) peruniuden kera.

KINUSKIJUUSTOKAKKU

                                                                     KINUSKIJUUSTOKAKKU

 Kinuskikakku ja kinuskileivokset olivat meikäläselle  1960-luvulla sellaista herkkua, että niitä enimmäkseeen vain ihailtiin Fazerin konditorian näyteikkunan takaa. Tuohon aikaan konditoriatuotteita hankinttiin vain "todella hienoihin tilaisuuksiin". Joskus (harvoin) poikkesimme äitini kanssa sisälle myymälään hänen ostaessaan Fazerin juhlapitkosta puolikkaan. Kotona pullansiivu sitten nautittiin kastamalla se kahviin. 

  Kun ensimmäisen kerran maistoin kinuskileivosta, maku ei ollut läheskään sellainen, miksi sen mielessäni olin kuvitellut. Tuo kermavaahdon, tahmean kinuskin ja suussa sulavan kakkutaikinan  yhdistelmän maku oli sanoinkuvaamaton. Se oli taivaallista. 

  Tämä kakku ei ole muistojeni kinuskinen täytekakku (tai leivos).  Tämä on kotikekoinen, ei konditoriatuote. Tämä on juustokakku, jossa täytteenä on kinuskista ja vaniljaista tuorejuustoa ja kinuskipäällyste on koristeltu Dajm-suklaarouheella.  Tämän kakun tein vanhanajan tavoin erään  hienon tilaisuuden kunniaksi, kaupunkiparvekkeemme uuden ilmeen kunniaksi. Ja tämäkin on todella hyvää...siis kotitekoiseksi.

Tähän juustokakkuun tarvitaan:

200 g Digestive-keksejä
70 g voita
1 dl puolukkasurvosta
200 g kinuskituorejuustoa
200 g vaniljatuorejuustoa
1 dl tomusokeria
2 dl kermaa
2 dl kinuskikastiketta
4 liivatelehteä
vettä
12 palaa Dajm-suklaata

Irtopohjavuokaan laitetaan leivinpaperi pohjalle.

Keksit murskataan muruiksi (esim. kaulimella).

Voi sulatetaan kattilassa ja sekoitetaan keksinmuruihin.

Keksi-voiseos painellaan kakkuvuokaan.
Vuoka laitetaan jääkaappiin hetkeksi, jotta kakkupohja kovettuu.

Pohjan päälle levitetään puolukkasurvos.

2 liivatelehteä laitetaan kylmään veteen.

Lionneet liivatteet puristetaan ja liuotetaan tilkkaan kuumaa vettä.

















Kerma vatkataan vaahdoksi.
Juustot ja tomusokeri vatkataan tasaiseksi.
Liivate kaadetaan ohuena nauhana juuston sekaan koko ajan vatkaten.
Kermavaahto käännellään joukkoon ja seos kaadetaan keksipohjan päälle.
Vuoka pannaan hetkeksi jääkaappiin.

Toiset 2 liivatelehteä liotetaan kylmässä vedessä ja lionneet,  kuiviksi puristetut liivatelehdet sekoitetaan kuumaan vesitilkkaan ja seos vatkataan ohuena nauhana kinuskikastikkeen joukkoon.
Kinuskikastike kaadetaan kakun päälle ja kakku pannaan hetkeksi jääkaappiin.

Suklaapalat murskataan (esim. kaulimella muovipussissa ja muruset ripotellaan vähän hyytyneen kinuskikuorrutteen päälle.
Kakku laitetaan jääkaappiin hyytymään pariksi tunniksi.

Kun kakku on kokonaan hyytynyt, se voidaan irrottaa vuoasta tarjolle.
Tämä kakku säilyy hyvin ja sen maku vain paranee ajan kanssa.

WANHANAJAN KUKKAKAALIKEITTO

                                                           WANHANAJAN KUKKAKAALIKEITTO

 Tämän kukkakaalikeiton ohje on tosi vanha. Se löytyy  Anna Olsonin v. 1901 kirjoittamasta "Keittokirjasta". Suurinpiirtein samanlainen ohje on v. 1939 ilmestyneessä Helmi Koskimiehen ja Eva Somersalon kirjassa "Keittotaito koteja ja kouluja varten". Kummassakin ohjeessa kukkakaali kehotetaan keittämään jälkilihaliemessä. Jälkilihaliemi on se liemi, joka syntyy, kun luisesta lihasta on ensin keitetty (kunnon) lihaliemi ja tämän jälkeen luut (ja jänteet ym.) keitetään uudelleen uusien juuresten ja mausteiden kanssa. Jälkilihaliemestä saadaan maukkaita keittoja ja ennen vanhaan sitä käytettiin voilla ja jauhoilla suurustettuna sosekeittoihin. Hienommat keitot viimeistellään ohjeiden mukaan keltuaisella ja kermalla ennen tarjoilua. Ensimmäisen lihaliemen keittoon aikaa kuluu 5-6 tuntia, jälkilihaliemeen riittää 3 tuntia. Kukkakaalin keitinliemen valmistus veisi siis 9 tuntia (by the book). Onneksi v. 1939 kirjassa mainittiin, että hätätilassa jälkilihaliemen tilalla voi käyttää "kalliita" lihaliemikuutioita tai uutteita. Näin tämän kukkakaalikeiton valmistus ei tyssännyt heti alkuunsa. Lihaliemi on nimittäin oleellinen osa vanhanaikaisissa sosekeitoissa. Samanmakuista ei synny käyttämällä pelkkää vettä tai kasvislientä.

Ohjeessa mainitaan myös, että kukkakaalia liotetaan etikkavedessä (1 l vettä + 1 tl etikkaa) vuorokausi ennen keittämistä. Näin kukkakaalista saadaan tuhottua mahdolliset hyönteisten toukat. Tätä ohjetta noudatin pilkuntarkasti, onhan kysessä kasviskeitto. 

Ennen vanhaan kukkakaalin (ja muidenkin vihannesten) soseuttaminen tapahtui puristamalla kypsät palat liemineen siivilän läpi. Nykyään voidaan käyttää tehosekoittajaa tai sauvasekoittajaa eli jotain hyvääkin on vuosien saatossa keksitty.

Viimeistelyvaiheessa tapahtuva keltuaisten ja kerman lisääminen tuntui haasteelliselta. Ohjeen mukaan keltuaiset ja kerma vatkataan liemimaljassa (= tarjoiluastia) ja keitto kaadetaan joukkoon "hyvästi vatkaten" (ettei kananmuna juoksetu).

Kyllä sitä ennen osattiin, tämä on HYVÄÄ.

Tässä ohje ja sen tulkinta:

21/2 l jälkilihalientä tai 2 l hyvää lihalientä ja 1/2 l vettä 

2 keskikokoista kukkakaalia

2 rkl voita

3-4 rkl vehnäjauhoja

suolaa

hienonnettua valkopippuria

sokeria

2 munanruskuaista

1 dl kermaa

"Kukkakaali perataan, paloitellaan ja pannaan vuorokaudeksi etikalla maustettuun veteen (1 l vettä, 1 tl etikkaa) likoamaan".

"Palaset asetetaan sen jälkeen jälkilihaliemeen kiehumaan pehmeiksi".

"Kun ne ovat pehmeät, otetaan niistä suurimmat ja rumimmat palaset ja puserretaan liemineen siivilän lävitse".

"Kauneimmat palat säästetään eheinä keittoon pantaviksi".

"Voi ja jauhot kiehautetaan, puserrettu kukkakaali sekä lihaliemi lisätään ja keittoa keitetään 10 minuuttia, jonka jälkeen se maustetaan".

"Vispilöi munanruskuaiset ja kerma liemimaljassa ja pane keitto maljaan liemikauhalla etenkin aluksi vähitellen ja vispilöi samalla hyvästi ettei muna juoksetu".

"Viimeiseksi sekaan pannaan kukkakaalin palaset".

"Joukkoon pannaan hienoksi leikattua persiljaa ja keitto tarjotaan kuumana".

SE PAREMPII MAKARONILAATIKKO

                                                            SE PAREMPI MAKARONILAATIKKO

 Makaronilaatikko on Suomen suosituimpia kotiruokia. Se on hyvää ja helppotekoista arkiruokaa. Sitä on tarjolla niin kouluissa kuin työmaaruokaloissa. Valmistustapoja  on  monia. Makaroni voi olla tummaa tai vaaleaa, liha nautaa tai sika-nautaa (tai broileria). "Ennen vanhaan" laatikko maustettiin suolalla ja  valkopippurilla, nykyään siihen lisätään myös paprikajauhetta tai erilaisia yrttejä jne. Äitini valmisti makaronilaatikon lihaliemeen ja sitä perinnettä olen jatkanut omassa keittiössäni. Useimmiten lihamakaronikaatikkoon lisätään kuitenkin munamaitoa ennen uuniin laittoa. Pinnalle voi laittaa tai olla laittamatta korppujauhoja tai juustoraastetta. Lopputulos on aina hyvä.

  1950-luvulle asti makaronilaatikko oli juhlauokaa. Nyt se on jokapäiväistä arkisapuskaa. Tämän ohjeen mukaan valistettuna makaronilaatikko nousee takaisin juhlaruokien joukkoon. Ohje on Savoy-ravintolan keittiöpäälliö Kari Aihisen käsialaa ja se löytyy hänen keittokirjastaan Kape 24h.

vettä

suolaa (lihalieikuutioita)

5 dl makaronia

400 g jauhelihaa

rypsiöljyä paistamiseen (voita)

1 pkt pekonia

1 pr aurinkokuivattuja tomatteja

1 punainen paprika

1 sipuli

mustapippuria myllystä

5 dl kuohukermaa

2 kananmunaa

voita vuoan voiteluun

Kiehauta vesi isossa kattilassa, lisää suola ja keitä makaronit kypsiksi pussin ohjeen mukaan.

(Tässä tein poikkeusen ja keitin makaronit lihaliemessä-ei tarvitse miettiä suolan määrää ja makaronit saavat näin lisää makua.)

Ruskista jauheliha pannulla parissa erässä.

Siirrä sivuun odottamaan.

Pilko pekonit, paprika, sipuli ja  valutetut aurinkokuivatut tomaatit.

(Nykyään pekonin ja sipulinkin saa kaupasta valmiiksi pilkottuna, samoin aurinkokuivatut tomaatit.)

Paista pekoni pannulla. Lisää sipuli, paprika ja aurinkokuivatut tomaatit. 

Kun sipuli on kuullottunut, lisää seos jauheliha joukkoon.
Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja mustapippuria.

Siivilöi makaronit lävikössä ja sekoita ne muiden ainesten sekaan.

 Sekoita kerma ja munat kulhossa.
Kaada seos jauhelihan ja makaronien päälle.
Sekoita ja tarkista maku. Lisää mausteita tarvittaessa.

Kaada seos voideltuun uunivuokaan.
Peitä kelmulla ja nosta vuoka jääkaappiin.
Anna tekeytyä yön yli.

Paista uunissa 200 asteessa 45-60 minuuttia.

Tämän jälkeen teet makaronilaatikon aina näin.