PEPOSO

 

                                                                           PEPOSO

Tämän ruokalajin "juuret" ovat Keski-Italiassa, Toscanassa, tarkemmin määritettynä Imprunetassa (15 kilometrin päässä Firenzestä). Siellä asui keskiajalla paljon tiilenpolttajia, jotka  olivat mukana rakentamassa Firenzen tuomiokirkon halkaisijaltaan 42-metristä  tiilistä kupolia. Tarinan mukaan he jättivät kirkon kupolin lisäksi "perinnöksi" myös peposon, ruokalajin, jonka he laittoivat rakennustöihin lähtiessään uuniin suulle mietoon lämpöön, niin että töiden jälkeen ruoka oli valmista syötäväksi. Ainekset olivat yksinkertaiset; lihaa, valkosipulia, runsaasti pippuria ja Toscanan alueelta peräisin olevaa Chianti-punaviiniä.

Suomennettuna peposo tarkoittaa pippurista. Pippuria todellakin tähän laitetaan paljon, mutta hurjalta tuntuva pippurimäärä ei tee ruokaa ylipippuriseksi. Liha maustuu pippureissa ja viinissä miedossa lämmössä murean maukkaaksi.

Ajan myötä peposoon on alettu lisätä muitakin aineksia. Tomaatti tuli mukaan Kolumbuksen löydettyä Amerikan. Myös juureksia käytetään paljon (porkkanaa, selleriä kelta/punasipulia jne.) sekä tietenkin yrttejä (salvia, rosmariinia, persiljaa). 

Karkeasti vertaillen italialaisten peposo muistuttaa suomalaisten karjalanpaistia. Kummassakin on lihanpaloja, jotka kypsyvät maustetussa liemessään miedossa lämmössä maukkaaksi ilman isompaa vaivaa. Liemet poikkeavat hieman toisistaan; karjalanpaistissa vettä tai lihalientä, peposossa punaviiniä.

Kumpaakin maistaneena voin sanoa, että pidän tästä italialaisten versiosta enemmän. Liekö syynä juuri suuri pippurimäärä tai punaviini? Mene ja tiedä.

1 kg naudanlihaa

1 valkosipuli

1-2 sipulia (keltasipulia,salottisipulia)

3 porkkanaa

(pala lanttua)

(1 paprika)

4-5 rkl vehnäjauhoja

2-3 tl suolaa

3-5 rkl kokonaisia mustapippureita (seassa voi olla valkopippuriakin)

2-3 tl herbes de provence-yrttimausteseosta

(tuoretta salviaa)

(silputtua persiljaa)

2-3 rkl tomaattipyrettä

1 plo punaviiniä

(lihalientä)

öljyä/voita lihojen ruskistamiseen

Liha leikataan isohkoiksi paloiksi.

Puolet pippureista murskataan ja sekoitetaan vehnäjauhoihin.

Lihanpalat kieritetään pippuroiduissa vehnäjauhoissa.

Vihannekset ja sipulit paloitellaan.

Lihapalat ruskistetaan kuumassa pannussa öljyssä/voissa....

...ja siirretään uunipataan.

Joukkoon lisätään paloitellut sipulit ja vihannekset.

Viini kaadetaan ensin pannulle ja siitä pataan, jotta maut tulevat talteen.

Lihojen joukkoon sekoitetaan loput pippurit kokonaisina, suola ja yrttimaustesekoitus ja haluttaessa tuoretta salviaa.

Pata laitetaan uuniin 150 asteeseen, jossa se saa muhia hyvän aikaa eli 3-5 tuntia.

Ennen tarjoilua joukkoon voi sekoittaa silputtua persiljaa.

Peposo tarjoillaan polentan tai perunamuhennoksen kera.

Sen voi tarjoilla myös pastan kanssa--Makuasia tämäkin.

LIHAPULLAT ITALIALAISITTAIN

                                                              LIHAPULLAT ITALIALAISITTAIN   

Jos luit edellisen jutun, tiedät että olen tätä nykyä hieman vinksallani kaikkeen italiaan liittyvään, niin kieleen, kulttuuriin kuin ruokaankin.

Tässä seuraavassa on  ohje, kuinka lihapullat tehdään italialaisittain. Siinä missä  meillä Suomessa moni tekee lihapullataikinan sekoittamalla jauhelihan joukkoon sipulikeittopussin, italialaiset laittavat jauhelihan joukkoon keitettyä perunaa ja runsaasti esimerkiksi persiljaa. Lihapullat paistetaan italialaisittain aina paistinpannulla ja kastike on (kuinkas ollakkaan) tomaattista. Ja lihapullakastike nautitaan pastan kera, ei perunamuusin. Maassa maan tavalla. Italiassa on sanonta "Tutti i gusti son gusti disse quello che succhiava un chiodo arruginoto" eli "makuasioista ei voi kiistellä, sanoo se, joka imee rautanaulaa". Että sillai. Niin ja, syötäessä pastaa, Italiassa ei käytetä kuin pelkästään haarukkaa (lusikka on lapsia varten). Ja vielä toinen "pöytätapoihin" liittyvä asia; jos/kun ruoan jälkeen juodaan kahvia, otetaan espressoa, ei cappuccinoa. Cappuccino kuuluu aamuun.  Kannattaa pitää mielessä seuraavaa reissua ajatellen.

400 g jauhelihaa

1 iso peruna

1 sipuli

1 ruukullinen persiljaa

1 kananmuna

suolaa

pippuria

jauhoja jauhottamiseen

öljyä paistamiseen

500 g paseerattua tomaattia

2 rkl tomaattipyrettä

1/2 l lihalientä tai vettä

raastettua parmesaania

basilikanlehtiä

Keitetään 1 iso peruna suolalla maustetussa vedessä.

Peruna kuoritaan ja survotaan haarukalla.

Jauhelihan joukkoon sekoitetaan hienonnettu sipuli, kananmuna, survottu peruna ja silpuksi leikattu persilja.

Jauhelihataikinaan lisätään mausteet ja taikina sekoitetaan tasaiseksi.

Taikinasta pyöritellään kostutetuin käsin pyöryköitä, jotka kieritellään vehnäjauhoissa.

Öljy kuumennetaan pannulla, lisätään pyörykät ja paistetaan keskilämmöllä käännellen 8-10 minuuttia.

Sekoitetaan paseerattuun tomaattiin tomaattipyre ja seos kaadetaan pannulle pyöryköiden päälle.

Joukkoon sekoitetaan lihaliemi (tai vesi) ja kastikkeen annetaan kiehua hieman kasaan.

Tarkistetaan maku (ja lisätään mausteita tarvittaessa).

Nostellaan pyörykät tarjoiluastiaan ja kaadetaan kastike niiden päälle. (Voi toki tarjoilla suoraan pannulta.)

Koristellaan parmesaanraasteella ja basilikanlehdillä.

Tarjotaan keitetyn pastan kera.

                                                                                #

                                      

What do you want to do ?

New mail

ITALIALAINEN SUKLAAKAKKU

                                           ITALIALAINEN SUKLAAKAKKU - TORTA AL CIOCCOLA

Helmikuu 2021 on  meidän huushollissa alkanut italialaisittain. Sen lisäksi, että päivisin pänttään italian alkeita ja harjoittelen epäsäännöllisten verbien taivuttelua, erilaisten prepositioiden käyttöä ym., meillä myös syödään italialaisittain (mm. tänään söimme "Spaghetti con le polpette" eli spagettia ja lihapullia, tomaattikastikkeessa kuten asiaan kuuluu). Jälkkärinä on sitten tätä suklaakakkua. Ja ikäänkuin se ei vielä riittäisi, iltaisin katsellaan Netflixin italialaista Suburra-sarjaa. Hulluja on monenlaisa???

Tämän kakun ohje taitaa löytyä kaikista italialaisista keittokirjoista. Kirjastosta sain lainattua parikin tosi kivaa tällaista keittokirjaa (Mamman parhaat herkut ja Herkullisten ruokien ja tarinoiden Toscana) ja ohje löytyy kummastakin. Merkillepantavaa on, että jauhoja taikinaan laitetaan tosi vähän eikä kohotusaineita välttämättä tarvita.

                                           

                                                                                                        Kuva on  kirjasta Italialainen keittokirja, Mummon parhaat herkut

Näistä aineksista tämä kakku on tehty:

280 g tummaa suklaata

125 g voita

4 kananmunaa

55 g (n. 0,6 dl) hienosokeria

25 g (n. 0,4 dl) vehnäjauhoja

2 tl vaniljasokeria

voita vuoan voiteluun

kaakaojauhetta hunnutukseen

Irtopohjavuoka voidellaan ja pohjalle levitetään leivinpaperi.

Suklaa ja voi sulatetaan vesihauteessa (tai mikrossa).

Kananmunien keltuaiset ja valkuaiset erotellaan.

Valkuaiset vatkataan vaahdoksi.

Sokerit ja keltuaiset vaahdotetaan.

Sulanut ja hieman jäähtynyt suklaa-voiseos sekoitetaan keltuaisvaahtoon.

Jauhot lisätään joukkoon siivilöisen.

Lopuksi valkuaisvaahto käännellään joukkoon.

Taikina kaadetaan vuokaan ja paistetaan 180 asteisessa uunissa 15-20 minuuttia.

Kakkua ei saa paistaa liikaa. Sen tulee olla päältä kiinteä, mutta sisältä vielä kostea.

Kakun annetaan jäähtyä peitettynä yön yli.

Vuoka irrotetaan ja leivinpaperi poistetaan.

Kakun pinta hunnutetaan kaakaojauheella.

Tarjoillaan viipaleina kermavaahdon kera.

(Myös tuoreet vadelmat sopivat hyvin tämän kakun kanssa syötäviksi.)

Vaniljakastikekin sopii kaveriksi.

What do you want to do ?

New mail

What do you want to do ?

New mail

What do you want to do ?

New mail