KALEVAN KEITTIÖ: KORVAPUUSTIT

KORVAPUUSTIT

Korvapuusti ei esittelyä kaipaa. Tämä leivonnainen on nykyisin kaikille tuttu. Se on niin suosittu, että sille on oma pöivänsä, korvapuustipäivä, jota vietetään 4.10. Päivää on vietetty vuodesta 2006 alkaen.
Tähän olisin voinut kirjoittaa lapsuuden muistoja tämän kanelisen pullan tuoksusta ja siitä kuinka lapsena seurasin pullan kypsymistä uunin lasin läpi, mutta se taitaa olla kaikille niin tuttua, ettei siitä sen enenpää.
Mutta mistä tulee nimi korvapuusti? Sitä ei tarkkaan tiedetä. Kotimaisten kielten keskus selitää asiaa seuraavasti: Korvatillikkaa on synonyymi korvapuustille ja se tarkoittaa läimätystä korvalle tai korvasta vetämistä (kurituskeinona siirrettäessä lapsia paikasta A paikkaan B). Sana on käännöslaina ruotsinkielen samaa tarkoittavasta sanasta örfil, joka puolestaan on lainasana saksankielen sanasta Ohrfeige. Kummallakaan vieraskielisellä sanalla ei tarkoiteta leivonnaista, vaan tämä merkitys on syntynyt vasta Suomessa ja lainautunut suomenruotsiin, jossa örfil tarkoittaa leivonnaista. Sen sijaan ruotsinruotsissa tätä merkitystä ei tunneta. Siellä korvapuustia vastaavan leivonnaisen nimi on kanelbulle eli kanelipulla. Ruotsissa kanelipullilla on pitkät perinteet. Siellä niiden leivonta alkoi ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun keskeisiä aineksia vehnää sokeria voita ja kanelia oli jälleen saatavilla. Myöhemmin, 1950-luvulla, kanelipullilla alettiin herkutella myös Suomessa.
Tämän sain selville korvapuustin nimestä. Leivonnainen itsessään on peräisin Ruotsista ja nimi saanut alkunsa Suomessa, kukaan ei vaan osaa kertoa koska ja miten?.
Yhtä kaikki-ei nimi miestä pahenna-korvapuustit ovat syötävän hyviä.

1/2 l maitoa

1 pkt (50 g) hiivaa tai 2 pussia kuivahiivaa

2 kananmunaa

2 dl sokeria

2 tl suolaa

1 rkl kardemummaa

14-16 dl vehnäjauhoja

150 g voita

Täyte

100 g voita

1 dl sokeria

2 rkl kanelia

Voiteluun

1 kanamuna tai 2 keltuaista

Pinnalle

raesokeria

Sekoitetaan hiiva maitoon. (Tuorehiiva liotetaan kädenlämpöiseen maitoon. Kuivahiiva vaatii hieman enemmän lämpöä (42 astetta). Kuivahiiva kannattaa sekoittaa ensin pieneen määrään jauhoja).

Seuraavaksi maitoon lisätään sokeri, suola, kanamunat, kardemumma sekä puolet jauhoista ja taikina sekoitetaan tasaiseksi. Sitten lisätään loput jauhot sekä rasva pienissä erissä vuorotellen ja taikina vaivataan tasaiseksi ja kimmoisaksi.

Taikinan pinnalle ripotellaan hieman jauhoja ja sen annetaan kohota liinan alla lämpimässä vedottomassa paikassa tunnin verran.

Täytettä varten voi sulatetaan. Sokeri ja kaneli sekoitetaan keskenään.

Taikina kaulitaan suorakaiteen muotoiseksi levyksi.

Levy voidellaan sulaneella voilla ja päälle ripotellaan sokeri-kaneliseosta.

Taikina kierrattään rullalle niin, että saumakohta jää alapuolelle. Rullat leikataan vinottain kolmikulmaisiksi paloiksi.

Palat nostetaan pystyyn kapea kohta ylöspäin. Kapeasta kohdasta painellaan sormella taikinaa pöytää kohti niin, että leikkauspinnat tulevat näkyviin. Annetaan kohota liinan alla.

Voidellaan kanamunalla/keltuaisella ja ripotellaan pinnalle raesokeria.