NOPEA NAKKISOPPA

                                           
                           NAKKISOPPAA NOPEASTI                 
                     

  Rakkaille lapsenlapsilleni Fainalle, Iinalle, Feltsulle ja Jirille --
 --teillehän minä näitä juttuja pääsääntöisesti kirjoittelen:

 Kaikilla meistä on tai on joskus ollut kiire. Yhtä lailla meitä on  joskus laiskottanut. Jompi kumpi voi olla syynä pikaruoan syöntiin; eli otetaan puhelin käteen ja tilataan pizza kotiovelle tai ajetaan mäkkäriin (tai heseen jne.) hampparia haukkaamaan.

 Edullisempaa ja terveellisempää ruokaa voi valmistaa kotonakin, jos rahkeista löytyy edes pieni energiahippunen ja on kyseiseen (ongelma?)tilanteeseen etukäteen valmistautunut varaamalla pakastineen keittovihanneksia ja nakkeja/muuta makkaraa. Niistä valmistettu soppa on kuumana lautasella ennen kuin pizzakuski ehtii soittaa ovikelloa.

Eli tarvitaan

1 pkt (n. 400 g) nakkeja

1 pkt (750 g) peruna&keittokasviksia (pakaste)

1 l vettä

2-2,5 lihaliemikuutiota

Laita lihaliemikuutiot veteen ja kiehauta.

Lisää pakastevihanneksiet kiehuvaan liemeen.

Anna kiehua n. 10 minuuttia.

Sillä aikaa:

Sulata nakit (jos ovat pakastettuja) ja pilko ne paloiksi.

Lisää sitten nakit keittoon ja anna niiden lämmetä

pari minuuttia.

Kaikkiaan aikaa kuluu alle 20 minuuttia. Tästä satsista syöt monta kertaa yhden pizzan tai hampurikaisen hinnalla.

MUMMUN VINKKI:

Jos on hivenen enemmän aikaa/energiaa ja kaapista löytyy sipuli,

leikkaa se pieniksi palasiksi ja ruskista hetken aikaa nakinpalojen kanssa pienessä määrässä voita/öljyä.

Sen jälkeen lisää ne kattilaan vihannesten sekaan.

MUSTIKKATASKU

   

                                      MUSTIKKATASKU

Usein jokin asia muuuttuu matkan varrella niin, että alkuperäisestä  ajatuksesta  ei lopussa ole paljoakaan jäljellä. Niin kävi  tällä kertaa. Tämä leivonnainen sai alkunsa kermaviilipurkista, joka oli tarkoitettu ruissipsien kanssa nautittavaan dippikastikkeeseen. Jostain syystä sipsit odottavat edelleen kaapissa niille sopivaa elokuvailtaa ja kermaviili jökötti jääkaapissa turhan panttina. Sinne se varmaan olisi jäänytkin ellen olisi pakastinta penkoessa huomannut piirakkataikinapakettia, joka oli hautautunut mustikoiden alle>>>mielleyhtymä: kermaviili + mustikat + taikina = mustikkapiirakka. Seuraavaksi tuli mieleen, että olisiko piirakka parempaa, jos täytteeseen lisäisi heman valkosuklaata. Muotokin voisi olla toisenlainen niin, että mustikat kypsyisivät taikinakuoren sisällä. Tuumasta toimeen... Lopputulos ei ole ollenkaan hullumpi.

1 pkt (360 g) pyöreää makeaa 

piirakkataikinaa

4 dl pakastemustikoita

1 dl kermaviiliä

1/2 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

1 dl rouhittua valkosuklaata

1 muna voiteluun

tomusokeria

(tuoreita pensasmustikoita)

Sekoita sulaneet mustikat, rouhittu valkosuklaa ja sokerit kermaviilin kanssa.

Painele taikina piirakkavuokaan.

Kaada mustikkamassa piirakan toiselle puolelle lähelle "keskilinjaa".

Käännä tyhjäksi jäänyt puolisko täytteen päälle.

                                   Voitele kananmunalla.

            Paista uunin alatasolla 175 asteessa noin 1/2 tuntia.

 

                Siivilöi jäähtyneen piirakan pinnalle tomusokeria.

                    (Muutama pensasmustikka käy koristeista.)

    Mustikkaisen herkun voi nauttia vaikka kahvileivonnaisena...

             

                 ...tai syödä jälkkäriksi vaniljakastikkeen kera.      

UUNIKASSLERIA TUMMASSA OLUESSA

                  UUNIKASSLERIA TUMMASSA OLUESSA

Kaupan tarjoushyllystä löytyi hieman yli 2 kiloa painava lihakimpale, joka tarkemmin tarkasteltuna oli viljaporsaan niskaa eli kassleria. Vähään aikaan--korjaan--pitkään aikaan ei olekaan tullut valmistettua sianlihaa (joulukin vietettiin rapakon takana, joten kinkun paisto jäi väliin). Niinpä kassler päätyi kauppakassiin. Kotona oli pakko ottaa "nettikeittokirja" esiin ja alkaa etsiä valmistusohjeita.

Viime aikoina olen käyttänyt ruoan valmistukseen usein uunia (esimerkiksi jääpaisti  ja routakana) ja ilokseni totesin, että kaaslerin kypsentäminen uunissa vie useita tunteja. Se tarkoitti, että jälleen voi nukkua samalla kun uuni hoitaa hommat. Se tarkoitti myös, että ns. esivalmistelut oli tehtävä iltaelokuvan aikaan--leffa jäikin väliin.

Tämän aterian valmistukseen en käyttänyt kenenkään ohjetta sellaisenaan. Otin vinkin sieltä ja toisen täältä. Toivottavasti muistan mainita kaikki tarkeimmät vaiheet:

 Liha on hyvä ottaa huoneenlämpöön pari tuntia ennen kuin se laitetaan uuniin kypsymään.

 Liha tarvitsee ympärilleen maustetahnakerroksen eli eräänlaisen marinadin. Tässä eräs sellainen:

1 dl ruokaöljyä

2 rkl suolaa

2 rkl rouhittua mustapippuria

2 rkl kuivattua timjamia

1 rkl kuivattua rakuunaa

1 rkl herbes de provence-

yrttimausteseosta

2 valkosipulia

Aineet sekoitetaan ja valkosipulin kynnet

puristetaan joukkoon.

Näin saadaan maustetahna, joka hierotaan

lihan pintaan.

Lihan annetaan maustua
huoneenlämmössä 2-3
tuntia suljetussa astiassa.











Sitten liha ruskistetaan kuumassa pannussa
tai padassa. Voita tai öljyä ei tarvita, sillä sekä 
lihassa itsessään, että maustetahnassa on rasvaa
tarpeeksi.

Liha on hyvä sitoa ennen uuniin laittoa. Siten se kypsyy tasaisesti. Sitomiseen  käy tavallinen puuvillalanka. (Homman voi tehdä tässä vaiheessa tai vaikka ihan alussa).

Sitten liha pannaan uuniin.

Astian on hyvä olla korkeareunainen,

sillä lihasta valuu nestettä.

Uunin lämpö säädetään 80

asteeseen.

Lihan kaveriksi laitetaan

1-2 sipulia lohkoina

4-5 laakerinlehteä

muutama kokonainen 

mustapippuri 

loraus soijaa

3 dl tummaa olutta

muutama oksa rosmariinia

Uunivuoka peitettän foliolla.

Seuraavaan 8 tuntiin ei tarvitse tehdä mitään eli aikaa jää hyvin yöunille tai päivän muille hommille (jos tämän tekee päivällä). 

2 kilon lihakimpale saa olla uunissa matalassa lämmössä hyvinkin 12 tuntia.

8 tunnin kohdalla voi lihan päälle 

lorauttaa lisää soijaa ja toiset 3 dl

olutta ja jatkaa hauduttamista

folion alla vielä 2-4 tuntia.

      Kypsä liha otetaan nesteestä ja sidontalangat poistetaan.
                Nestettä voi käyttää kastikkeen tekoon.
    Lihan voi kääriä folioon odottamaan lisukkeiden ja kastikkeen
                                      valmistumista.

Kastikkeen teko:

Paistoliemi siivilöidään.

Kastiketta varten tarvitaan

n. 30 g voita

1/2 dl vehnäjauhoja

2,5 dl kanalientä

2,5 dl paistolientä

1 rkl siirappia

1 rkl sinappia

loraus kermaa

Voi ja jauhot sekoitetaan.

Liemet yhdistetään ja kaadetaan 

joukkoon.

Keitetään kiehuvaksi ja

maustetaan siirapilla ja

sinapilla.

Lisätään lopuksi loraus

kermaa.

         Liha leikataan ja tarjoillaan kastikkeen ja esimerkiksi

                                     juuresmuusin kera.

JUURESMUUSI

 

                                                         JUURESMUUSI

Vaihtelut lisukkeissa piristävät ateriaa niin maullaan kuin ulkonäöllään. Keitetyt perunat voi vaihtaa esimerkiksi lohkoperunoihin, ranskalaisiin tai uuniperunaan--perunahan on Suomessa lisukkeiden ykkönen.

Uutta potkua aterialle ovat tuoneet myös juurekset. Ne ovat halpoja, terveellisiä ja maukkaita. Lanttua ja porkkanaa moni syö laatikoksi valmistettuna ainakin jouluna. Samoin lienee rosollin laita. 

Juureksista saa maistuvia uunissa kypsentämällä. Uunijuuresten maku on hienompi ja täyteläisempi kuin keitettyjen. Kuitenkin keiteyt juurekset muusin muodossa nostavat aterian uudelle tasolle. Sen saavat aikaan sekaan lisättävät kanamunat, kerma ja voi sekä  juustoraaste.

Tarvitaan

1 kg erilaisia juureksia (perunaa, porkkanaa, bataattia, lanttua, palsternakkaa jne) mielellään vähintään kolme eri lajia.

1 sipuli ( keltainen tai punainen)

pala (10 cm) purjoa

vettä

suolaa

2 kananmunaa

1-1,5 dl kermaa

50 g voita

valkopippuria (jauhettua)

(muskottipähkinää jauhettua)

1-2 dl emmental-raastetta

Paloittele juurekset peukalonpään kokoisiksi.

Hienonna sipuli.

Leikkaa purjo ohuiksi viipaleiksi.

Kuullota sipulit voissa pehmeiksi.

Lisää juurekset ja vettä niin paljon,

että juurekset peittyvät.

Keitä kypsäksi.

Ota keitin vesi talteen.

Soseuta nuijalla tai sauvasekoittajalla

(kokkareita saa vähän jäädä--ei haittaa).

Sekoita kananmunat joukkoon.

Ohenna kermalla ja/tai keitinvedellä.

lisää voi ja mausta valkopippurilla (ja

muskottipähkinällä).

Tällaisenaankin juuresmuusi kelpaa tarjottavaksi, mutta makua voi vielä hivenen parantaa.

Kaada muusi uunivuokaan.

Ripottele pinnalle juustoraastetta.

Kuumenna muusia uunissa kunnes 

juusto on sulanut.

                        Juuresmuusi sopii hyvin lihan kera.

MINIMUNAKKAAT

                                    MINIMUNAKKAAT

Olen "heikkona" erilaisiin pikkuesineisiin-erityisesti keittiöön ja ruoanvalmistukseen liittyviin härpäkkeisiin. Niitä on joitakin tullut hankittua matkan varrella; osa on jäänyt kaapin perukoille tai laatikkoon tilaa viemään, osalla on jopa ihan oikeaa käyttöä. Kananmunien valmistukseen liittyen minulla on parikin apuvälinettä--joidenkin mielestä täysiä turhakkeita: kananmunien kanssa kattilaam laitettava munakello  ja kanamunien paistorenkaat. Ilman niitä en tule enää toimeen (se oli vitsi--naurua, HAH HAH).

Oli miten oli, minimunakkaiden teko on paistorenkanden avulla helpompaa.

Minimunakas maistuu vastavalmistettuna aamupalla tai sen  voi laittaa kylmänä tai lämpimänä leivänpäälle. Sen voi pakata eväslaatikkoon ja nauttia vaikkapa lounaaksi.

4 annosta

4 kananmunaa

loraus maitoa

2 viipaletta kinkkua

1 luumu- tai 2 kirsikkatomaattia

suolaa

mustapippuria

voita tai öljyä

Viipaloi kinkunsiivut ja tomaatti 

sekä pilko persilja.

Lisää kananmunien sekaan loraus maitoa.

ja sekoita kevyesti niin että munien rakenne 

rikkoutuu.

Sekoita ainekset keskenään.

Lämmitä paistinpannu kuumaksi.

Lämmitä myös paistorenkaat.

Lisää rasva ja anna sen lämmetä.

Kaada munaseos renkaisiin.

Lisää suolaa ja mustapippuria.

Anna munakasmassan hyytyä.

        Irrota valmiit munakkaat paistorenkaista veitsen avulla.

SAMETTINEN HEDELMÄVAAHTO

                    SAMETTINEN HEDELMÄVAAHTO

 Kauppareissulla tuli kerran hankittua hedelmäcocktail-säilykepurkki. Tarkoitus oli käyttää se aamuiseen smoothieen säilykepersikan sijasta ( säilykepersikasta, banaanista ja marjoista tulee rahkan kanssa mainio smoothie aamupalalle). Purkin sisällölle löytyi kuitenkin muuta käyttöä. Se päätyi jälkiruoaksi kerman , mascarponejuuston ja valkuaisvaahdon kanssa. Tälle yhdistelmälle ei googlettamalla löytynyt nimeä/ohjetta, mutta koska lopputuloksena on samettisen pemeä vaahto, niin olkoon sitten vaikka "samettinen hedelmävaahto".  Vaahdoteettu valkuainen tuo  siihen keveyttä ja ilmavuutta, mascarponejuusto puolestaan oman hienostuneen makunsa. Tämä jälkkäri ei ole lainkaan raskasta syötävää ja sen sokerimäärää voi hedelmien sisältämää sokeria lukuunottamatta säädellä oman maun mukaan.

4 annosta

1 prk  (410g/140g) hedelmäcocktailia

1 dl kermaa

1/2 prk (125 g) mascarpone-tuorejuustoa

2 valkuaista

sokeria

vaniljasokeria

Vatkaa kerma (ja sokeri) vaahdoksi.

Lisää mascarponejuusto ja vatkaa

lisää.

Erottele valkuaiset ja keltuaiset.

Vatkaa valkuaiset (ja vaniljasokeri)

vaahdoksi.

Sekoita vaahdot varovasti keskenään.

Valuta hedelmäcocktailista liemi pois.
Sekoita varovasti vaahtoon.

Anna vetäytyä jääkaapissa puolisen tuntia ennen tarjoilua.

Muunnos


Riko muutama piparkakku.
Lisää muruset hedelmien
kanssa vaahdon joukkoon.






          Ripottele piparkakkumuruja myös annoksen pinnalle.