sunnuntai 3. marraskuuta 2019

ROUHEPATONKI





                                         ROUHEPATONKI



 Muisto lapsuudesta: istun keittiön pöydän ääressä ja kädessäni on rapeakuorista ja sisältä ihanan pehmeää leipää, jonka päällä on kovaa voita ja sinappia...HYVÄÄ.
 Leipä oli kaupan ranskanleipää, sillä 60-luvulla kaupunkikodeissa ei leivottu leipää. Nyt, yli 50 vuotta myöhemmin, leivoin kaupunkikeittiössäni Tampereella elämäni ensimmäiset leivät--2 patonkia.
 Ohjeen löysin--tottakai netistä, eletäänhän vuotta 2019--, se ohje oli vehnäpatongille. Jauhoseoksen koostumusta muuttamalla syntyi 2 rouhepatonkia. 
 Jos haluaa uunituoretta leipää aamukahvin kanssa, kannattaa taikina jättää yöksi kohoamaani
sillä kohotus vie vähintään 3 tuntia.


1 rkl kuivahiivaa
3,5 dl kädenlämpöistä vettä
1,5 tl suolaa
n. 9 dl jauhoja; 5 dl vehnäjauhoja, 2,5 dl grahamjauhoja ja 1,5 dl pellavansiemenrouhetta
öljyä




Sekoita jauhot ja suola.
Liota hiiva 1 dl:aan lämmintä vettä.




Kaada loput vedestä isoon kulhoon ja
lisää 2/3 jauhoista.
Sekoita tasaiseksi.
Lisää hiiva-vesi seos.
Lisää jauhoja ja vaivaa kunnes taikina
on pehmeää.
Vaivaa vielä 10 minuuttia.
Öljyä suuri kulho ja laita taikina siihen 
kohoamaan.
Peitä kelmulla ja kohota kaksinkertaiseksi--
--kestää n. 2 tuntia.

Jaa kohonnut taikina 2 osaan ja vaivaa 
jauhotetulla alustalla ja kierrä patongin
muotoon ja siirrä pellille.
Peitä liinalla ja anna kohota vielä tunti.
Tee terävällä veitsellä muutama viilto
patongin pintaan.
Sivele pinnalle vettä.



Lämmitä uuni 225 asteeseen.
Laita uunin alimmalle tasolle korkeareunainen pelti, jossa on 3 dl kuumaa vettä--näin saa rapean kuoren.
Paista uunin keskitasolla n. 25 minuuttia.
Anna jäähtyä pyyhkeen alla.
Patonki on parhaimmillaan leivontapäivänä.
Osan voi myös pakastaa.















RUSAKKOPATA




                                        RUSAKKOPATA





Kun isäntä tuli metsältä iso rusakko mukanaan, ei meillä "mennyt pupu pöksyyn"; pupu meni pataan--ja hautui siellä aikansa--ja oli oli viedä kielen mukanansa.
Pataan päätyi siis yksi noin 65 000:sta vuosittain Suomessa metsästetystä rusakosta eli peltojäniksestä. Pataan rusakko sai seurakseen mm. juureksia, sieniä, punaviiniä ja tietenkin karpaloita.

1 rusakko
200 g pekonia kuutioina
suolaa
mustapippuria
katajanmarjoja
voita
10 salottisipulia
5-6 valkosipulinkynttä
200 g herkkusieniä
4 porkkanaa
pala juuriselleriä
pala lanttua 
1/2 pulloa punaviiniä
11/2  l vettä
riistafondia
tuoretta timjamia
2-3 rkl maizenaa
11/2 dl kermaa
jäisiä karpaloita
tuoretta persiljaa


Rusakko paloitellaan.
Sipulit ja sienet paloitellaan.
Juurekset paloitellaan.












Pekoni ruskistetaan omassa rasvassaan ja kaadetaan pataan.
Rusakon palat ruskistetaan jäljelle jääneessä rasvassa (tarvittaessa lisätään voita) ja maustetaan suolalla ja pippurilla ja kaadetaan pataan.
Sienet ja sipulit paistetaan voissa ja lisätään lihojen joukkoon.
Sekaan laitetaan vielä pannulla kuullotetut juurekset.
Punaviini kaadetaan pannulle, jotta maut tulee talteen. Annetaan kiehahtaa ennenkuin kaadetaan pataan.


Pataan lisätään vesi ja riistafondi (liemikuutiot) sekä katajanmarjat.
Padan annetaan hautua uunissa 170 asteessa 21/2 tuntia. Sitten lisätään silputtua timjamia (reilusti) ja padan annetaan olla uunissa vielä 1/2 tuntia.
Joukkoon lisätään kylmään veteen sekoitettu maitzena ja kastikkeen annetaan sakeutua samalla sekoittaen.
Viimeisenä lisätään kerma ja jäiset karpalot ja koko komeus koristellaan persiljasilpulla (saa olla runsaasti).

Tarjoillaan keitettyjen perunoiden tai vihannesten ja/tai uunijuuresten kera.





maanantai 28. lokakuuta 2019

LINNAPAISTI





                                                           LINNAPAISTI


 Linnapaistin alias kartanopaistin kerrotaan saapuneen Suomeen jo 1600-luvulla. Alkujaan se oli varakkaiden juhlaruokaa, jota nimensä mukaisesti tarjottiin linnoissa ja kartanoissa. Nykyään ei uskoisi, että suolasta on ollut joskus pulaa (suolan takia on käyty jopa sotia), mutta aikanaan suolaa säästettiin ja linnapaistiin käytettiin kalliin suolan sijasta silliä, joka nykypäivänä korvataan anjoviksella. Sen lisääminen ruokaan saa aikaan paitsi suolaisuutta myös viidenneksi perusmauksi luokiteltavaa umamia (miellyttävä herkullinen maku).
Linnapaistia valmistettaessa on tärkeää, että liha on ruskistettaessa huoneenlämpöistä ja että haudutusaika on riittävän pitkä. Näillä eväillä lihasta tulee maukasta ja mureaa.Ei siis kannata hätäillä.

1,5 kg naudan (hirven) sisäpaisita
2 tl sormisuolaa
1-2 tl mustapippuria myllystä
voita tai öljyä ruskistamiseen

Haudutusliemi

vettä
2 sipulia
3 porkkanaa
pala juuriselleriä
10 kokonaista pippuria (valko- ja mustapippuria)
2 laakerinlehteä
1-2-lihaliemikuutiota tai vastaava määrä fondia
2 rkl punaviinietikka
2 rkl hunajaa
6 anjovisfilettä

Kastike

3 rkl vehnäjauhoja
3 rkl voita
haudutuslientä
(anjovisten lientä maustamiseen)
(kermaa)

Ota liha huoneenlämpöön 2 tunniksi ennen valmistuksen alkua...kuori ja lohko kasvikset...mausta lämmennut liha suolalla ja pippurilla ja ruskista se padassa.



Lisää vesi niin,että paisti melkein peittyy ja anna kiehua miedolla lämmöllä. Kuori pinnalle kertyvä verivaahto pois.



Lisää pataan pippurit, lihaliemi, viinietikka ja hunaja sekä vihannekset ja laakerinlehdet  sekä anjovisfileet.


Anna hautua kannen alla miedossa lämmössä uunissa tai liedellä vähintään 2 tuntia.

         Nosta liha liemestä ja kääri se folioon. Siivilöi liemi.







 Keitä hauduslientä kunnes siitä on jäljellä puolet. Sekoita kattilassa voi ja vehnäjauhot ja vispaa kuuma liemi niiden joukkoon kastikkeeksi. Lisää tarvittaessa anjovislientä ja halutessasi kermaa.


        Leikkaa liha viipaleiksi ja aseta tarjolle kastikkeen kanssa.
            Lisukkeeksi sopivat keitetyt tai paahdetut juurekset.
               Tässä mukana on myös punakaalimuhennosta. 



                   Punakaalimuhennoksen ohje löytyy  tästä:

VALKOSUKLAAMOUSSE




                                VALKOSUKLAAMOUSSE


  "Jälkiruoka on mainio tapa päättää ateria". "Jälkiruoka kruunaa aterian". "Jälkiruoalle on aina tilaa". Näillä sanoilla alkaa moni jälkkäriohje. 
  Jälkiruoan nauttiminen on herkuttelua, mutta se myös edesauttaa ruoansulatusta. On todettu myös, että kun syö makeaa osana ateriaa, ei veren sokeri nouse yhtä rajusti kuin erikseen nautittuna.
 Tämä jälkiruoka sai alkunsa, kun jääkaapista löytyi Mascarpone-tuorejuustoa. Siitä ja valkosuklaasta saa ilmavan vaahtomaisen moussen--nimi tulee ranskankielen vaahtoa tarkoittavasta sanasta.

100 g valkosuklaata
200 g Mascarpone-tuorejuustoa
2  valkuaista
4 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1rkl sitruunamehua
suklaalastuja

Sulata valkosuklaa mikrossa
ja vatkaa se tuorejuuston 
sekaan. Lisää joukkoon
sitruunamehu ja vaniljasokeri.










Vatkaa valkuaiset ja sokeri
kovaksi vaahdoksi.






 Lisää vaahto varovasti nostellen 2-3 erässä suklaajuustoseokseen.



            Siirrä tarjoiluastioihin ja koristele suklaalastuilla.





sunnuntai 27. lokakuuta 2019

PUNAKAALIMUHENNOS




                                PUNAKAALIMUHENNOS



 Tämä ohje on ainakin 118 vuotta vanha. Se löytyi Anna Olsonin keittokirjasta vuodelta 1901. Anna Olsoni oli ensimmäinen suomalainen kotitalousopettaja ja hänen 2-osainen Keittokirjansa oli ensimmäinen suomalainen kotitalouden oppikirja.
Olen tuijottanut tätä ohjetta useasti ja miettynyt ohjeen sopivuutta nykypäivän keittiöön. Nyt olen valmistanut sitä ja olen satavarma sen sopivuudesta liharuokien lisukkeena, mutta myös syötäväksi sellaisenaan---huomio kasvisruokien ystävät.

1/2 punakaalia
1 omena
2 hopeasipulia  (tavallinen sipulikin käy)
2 rkl persiljaa silputtuna
2 tl suolaa
1 rkl sokeria
1/2 tl valkopippuria
1 dl punaviiniä
100 g voita




     Kiehauta sipulit ja hakkaa ne
                        hienoksi.






   Leikkaa kaali 3-4 osaan. Leikkaa omena kuorineen viipaleiksi.


Sulata kattilassa 25 g voita ja laita joukkoon kaali, omena ja sipulit sekä persiljasilppu. Lisää sokeri, suola ja valkopippuri sekä 50 g voita.



   Sekoita ja sulje kansi tiiviisti. Anna hautua miedolla lämmöllä 
   1-2 tuntia. Sekoita välillä muutaman kerran.


Lisää 25 g voita ja desilitra punaviiniä. Sekoita ja anna hautua vielä 5 minuuttia.


         Tämä muhennos päätyy takuuvarmasti suosikkilistalleni.





keskiviikko 23. lokakuuta 2019

SUKLAAMUFFINIT




                                  SUKLAAMUFFINIT





Kuten parista edellisestä jutusta käy ilmi, meillä oli vieraana lapsia. Tarjosin heille lounaaksi pastakastiketta. Jälkiruokaa miettiessäni mieleen tuli monia vaihtoehtoja ja valinta oli vaikeaa.
Päädyin tekemään SUKLAAMUFFINEJA. Reseptin löysin Arlan sivuilta--se kiinnitti huomioni, koska maidon tilalla käytetään PIIMÄÄ.
Lopputulos oli onnistunut. Pastakastike upposi kaikille jälkiruokaa odottaessa.
VAROITUS: sekä valmistaja että pienet muffinninsyöjät ja myös ympäristö vaativat näiden jälkeen puhdistustoimenpiteitä.

12 kappaletta

1 dl kaakaojauhetta
4 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa
3 dl sokeria
0,5 tl karkeaa suolaa
100 g voita
2,5 dl piimää
2 kanamunaa
175 g tummaa suklaata (60 % kaakaota)
Taloussuklaa-rouhetta






Kaakaojauhe, vehnäjauhot, leivinjauhe
ja ruokasooda sekoitetaan keskenään
isossa kulhossa.

Sokeri ja suola sekoitetaan keskenään
ja lisätään joukkoon.







Kananmunat vatkataan piimän
joukkoon ja lisätään sulatettu voi.






 Kuiva-aineseoksen keskelle tehdään syvennys, johon piimä-muna-voiseos kaadetaan. Sekoitetaan kevyesti--taikinan tulee olla hieman paakkuista.


 Lisätään mukaan pilkottu suklaa ja jaetaan paperimuotteihin. Päälle ripotellaan Taloussuklaa-rouhetta.


  Paistetaan uunin keskitasolla 225 asteessa noin 5 minuuttia ja lasketaan sitten uunin lämpö 175 asteeseen, jossa paistetaan vielä noin 15 minuuttia.



                                      Annetaan jäähtyä ennen tarjoilua.

tiistai 22. lokakuuta 2019

KINKKUPIIRAKKA




                                      KINKKUPIIRAKKA



 Pojantyttäreni Faina ja hänen kaverinsa Emma olivat tulossa yökylään Särkänniemessä vietetyn syyslomapäivän päätteeksi. Olin ajatellut tehdä heille piirakkaa tarjottavaksi kuuman kaakaon kera. Olin ajatellut lohipiirakkaa, mutta onneksi älysin kysyä, mitä tytöt toivoivat. Vastaus oli KINKKUPIIRAKKAA.
 Pakastimesta löytyi pussit kinkkusuikaleita ja juustoraastetta ja jääkaapin vihanneslokerosta pala purjoa ja muutama persiljanoksa. Ohjeita netistä selatessani löysin Valion ohjeen, joka näytti sopivalta. Sitten vain kauppaan hankkimaan loput ainekset.



 1 pkt piirakkataikinaa
(suolaiseen leivontaan)
200 g kinkkusuikaleita
1 paprika
pala purjoa (ohjeessa sipulia)
10 kirsikkatomaattia 
2 dl ranskankermaa
3 kananmunaa
175 g Emmental-juustoraastetta
rouhittua mustapippuria
n. 1 dl silputtua persiljaa






         Paprika ja purjo pilkotaan
                  ja sekoitetaan
              kinkkusuikaleiden
                     joukkoon.
      
      
         




.
   ...ja seos levitetään vuokaan painellun piirakkataikinan päälle





                 Lisätään viipaleiksi leikatut kirsikkatomaatit.






        Sekoitetaan ranskankermaan
     munat, juustoraaste ja pippuri
     sekä silputtu persiljaa...





                           ... ja kaadetaan piirakan päälle.


       Paistetaan uunin keskitasolla 175 asteessa 35-40 minuuttia.