tiistai 18. elokuuta 2020

KIRJAVA KANASALAATTI

                                      

  

                                                KIRJAVA KANASALAATTI



Kanasalaatista on monenlaiseksi ruoaksi. Se sopii niin lounaaksi, piknikille kuin illanistujaisiinkin. Tämän salaatin tein tyttöjen (lue-- hieman iäkkäänpien naisten) saunailtaan.
Yleensä pastasalaattiohjeissa kehotetaan keittämään pasta runsassa vedessä. Tämä salaatti on tehty niin, että pasta keitetään runsaassa kanaliemessä (ei tarvitse lisätä suolaa) ja kypsän valutetun pastan joukkoon lisätään voita makua parantamaan. Tämä "vinkki" on peräisin lapsuudenkodistani, äitini keitti aina makaronit lihaliemessä ja lisäsi voita kypsän makaronin joukkoon. Toinen makua ja ulkonäköä parantava juttu on sitruunamehun lisääminen lihanpalojen joukkoon (sitruunahappo kiihdyttää ruskistumista antaen lihalle sekä makua että väriä).  Kolmas  makua parantava "kikka" on kanafondin lisääminen salaatin kastikkeeseen.
Tällä ohjeella ja näillä määrillä tehty salaatti riitti sopivasti kahdelle naiselle saunaillan ateriaksi. Lisukkeena oli tuoretta patonkia. Muuta sitten ei tarvittukaan, ainakaan ruokapuolelta.



450 g broilerin paistileikettä (naturel)  

200-250 g Fusilli tricolor pastaa

kanalientä (kuutioista tai fondista) 

voita

suolaa

rouhittua mustapippuria

juoksevaa hunajaa

sitruunamehua

n. 100 g paprikaa  

n. 200 g kirsikkatomaatteja

pilkottua ruohosipulia/ uuden sipulin varsia


Kastike:                                           

 5 rkl öljyä                            

 2 rkl valkoviinietikkaa

1 rkl sitruunamehua

2 tl kanafondia

ripaus suolaa

1 rkl sokeria/hunajaa

1-2 tl currya

                                                                             


Keitä pasta kanaliemessä.                         

Valuta hyvin ja siirrä takaisin kattilaan.

Sekoita joukkoon nokare voita.

Anna jäähtyä.




Pilko broilerin paistinleikkeet.

(Poistin ylimääräiset rasvat.)   

Paista kuumassa rasvassa.

Mausta suolalla ja pippurilla.

Lisää paistamisen loppuvaiheessa

loraus sitruunamehua (ja vähän

hunajaa).

Jäähdytä.


Sekoita pasta ja kananpalat keskenään.

Anna maustua jääkaapissa pari tuntia tai vaikka yön yli.



Pilko tomaatit, paprika ja ruohosipuli/ sipulin varret ja sekoita ne salaatin joukkoon.

Lisää kastike salaatin joukkoon hieman ennen tarjoilua.







torstai 6. elokuuta 2020

LAMMASPATAA




                                  LAMMASPATAA
Meidän pieni keittiömme on saamassa uutta ilmettä. Perinteinen jääkaappipakastin vaihtuu pakastearkkuun (joka saa paikan vaatehuoneesta) ja kotikylmiöön, joka tulee keittiöön vanhan jääkaappipakastimen paikalle. Kylmäsäilytystilaa tulee tällä ratkaisulla rutkasti lisää. Jatkossa ei tarvitse miettiä, mahtuuko isompikin kattila kylmään--tykkään näet tehdä ruokaa kerralla isomman määrän, vaikka kahden ihmisen taloudessa eletäänkin.
Vanhassa pakastimessa on vielä jonkin verran tavaraa, jotka olisi käytettävä niin sanotusti alta pois. Siellä oli lampaanlihaa, josta tämä sapuska on tehty. Voihan lammasta syödä muulloinkin kuin pääsiäisenä.
Tähän lammaspataan makua antavat perinteisten valkosipulin ja yrttien lisäksi savuluut. Tärkeä rooli on myös hyvällä lihaliemellä ja punaviinillä. Ja viimeinen, mutta ei vähäisin, tekijä on pitkä haudutusaika miedossa lämmössä. Ainakin kehuja tuli ruokapöydässä.

1 kg lampaanlihaa (luutonta)
voita lihojen ruskistamiseen
2 sipulia
2 valkosipulia
pala palsternakkaa
pala lanttua
4 porkkanaa
1/2 l hyvää lihalientä (fondista)
1/2  l punaviiniä
1 dl tomaattipyrettä
suolaa
rouhittua mustapippuria
2 tl kuivattua timjamia
2 tl kuivattua rosmariinia
5-6 laakerinlehteä
200-300 g savuluita
tuoretta rosmariinia

Liha kannataa ottaa huoneenlämpöön ainakin tuntia ennen ruoanvalmistuksen aloittamista. Näin varmistuu, että liha ruskistuu kunnolla (eikä kiehu pannulla rasvassa haalean väriseksi).

Lihan lämmetessä voi pilkoa sipulit ja valkosipulit sekä paloitella juurekset.
Liha pilkotaan viimeisenä ja ylimääräinen rasva poistetaan.

Voi kuumennetaan pannussa ja liha ruskistetaan kuumassa rasvassa pienissä erissä ja siirretään pataan.

Lihoihin sekoitetaan suola ja mustapippuri
Sipulit ja valkosipulit kuullotetaan pannulla ja lisätään lihojen joukkoon.
Valmistetaaan lihaliemi ja sekoitetaan viini sen joukkoon.
Lisätään pataan kuutioidut juurekset.
Lisätään lihaliemi-viiniseos.
Liuotetaan joukkoon tomaattipyre.
Lisätään laakerinlehdet ja kuivatut yrtit.


Savuluut voi kääräistä sideharsoon ennen pataan laittamista.
Tuoretta rosmariinia voi halutessaan laittaa mukaan.
Sitten kansi päälle ja pata  uuniin 175 asteeseen ensin tunniksi.
Sen jälkeen lämpöä lasketaan 125 asteeseen, jossa pata saa hautua vielä pari kolme tuntia. Kannen voi välillä ottaa pois (nesteen haihtuessa kastikkeen maku paranee).

Lammaspadan voi koristella tuoreella rosmariinilla.












































































What do you want to do ?
New mail

sunnuntai 2. elokuuta 2020

VALAMON LUOSTARIN MUNAJUUSTO


                                                                             

                                                                  VALAMON LUOSTARIN MUNAJUUSTO


Tänä kesänä oli tarkoitus tehdä äiti-tytär-lomamatka Roomaan ja tutustua samalla reissulla Vatikaaniin, katolisen kirkon tyyssijaan. Pikkuriikkinen koronavirus. Tuo noin kymmenen miljoonasosamillimetrin mittainen otus, muutti suunnitelmia ja ulkomaanmatka vaihtui kuten monella muullakin kotimaan matkaksi. Vietimme mukavat kolme päivää Valamon luostarissa ja tutustuimme katolisten kirkkojen sijasta ortodoksiseen maailmaan. Valamon luostarissa saimme nauttia mm. venäläisen teepöydän antimia mm. kaali- ja lohipiirakkaa, venäläistä suolakurkkua, hedelmiä ja makeita leivonnaisia, jotka nautittiin vadelmahillon päälle kaadetun mustan teen kera tsaikkalasista tietenkin. 
Vaikka Valamon luostari on monelle  eräänlainen hiljentymispaikka, se on myös suosittu turistikohde. Ja siitä johtuen siellä on myös muistoesinemyymälä nimeltään Tuohus. Siellä myydään erilaisia ortodoksiseen elämäntapaan liittyviä esineitä kuten ikoneita, lampukoita, rukousnauhoja jne.. Siellä oli myös pashamuotteja, sillä pasha liittyy tärkeänä osana ortodoksiseen pääsiäiseen. Muottien vieressä oli ohje pashalle ja munajuustolle. Pashan ohjeen olen tähän blogiin laittanut  jo aiemmin. Nyt on sitten vuorossa munajuusto. Se olkoon minun matkamuistoni tämän kesän matkalta. 





Näin sen tein:

2 l täysmaitoa                                               0,5 tl suolaa
8 dl piimää                                                   1,5 tl kuminaa   
4 kananmunaa                                            nokare voita


Laitetaan voinokare kattilan pohjalle sulamaan.
Kaadetaan maito päälle ja seos kuumennetaan lähes kiehuvaksi.



Piimä ja munat vatkataan keskenään sekaisin ja seos kaadetaan lämpimän maidon joukkoon.


Kuumennetaan sekoittaen kunnes maitoa juoksettuu (muuttuu kokkareiseksi).


Siivilöidään hera pois.



Juustomassaan lisätään suola ja muut mahdolliset mausteet.
(Massan voi halutessaan sekoittaa vatkaimella-näin saa juustosta ilmavampaa ja kiinteämpää, vähemmän rakeista.)


Juustomassa kaadetaan sideharsolla vuorattuun juustomuottiin (tällä kertaa iso siivilä).


Peitellään sideharsolla ja laitetaan paino päälle.
Laitetaan viileään paikkaan kiinteytymään.
Alle on hyvä laittaa astia, sillä nestettä valuu vielä.


Juusto on valmista seuraavana päivä.
Kipataan tarjolle ja koristellaan tai sitten ei.






What do you want to do ?
New mail

perjantai 31. heinäkuuta 2020

KOMEROKOKKAUSTA--MUNAKOKKELI





 


                                    KOMEROKOKKAUSTA-- MUNAKOKKELI



Olin tyttäreni Saaran kanssa äiti-tytär-matkalla Valamon luostarissa Heinävedellä. Se on oivallinen paikka hiljentyä ja selkiyttää ajatuksiaan. Valamo ei kuitenkaan liity mitenkään tähän munakokkeli-juttuun, paitsi siten että sinne on täältä Tampereelta matkaa kilometri jos toinenkin (yhteen suuntaan noin 400 km.) ja matkan aikana tuli kuunneltua tietenkin radio-ohjelmia. Eräässä ohjelmassa kerrottiin uudesta ruoanlaittotrendistä, "komerokokkauksesta", jonka ideana on loihtia ruokaa sellaisista aineksista, mitä nyt sattuu kaapista löytymään. Emme kumpikaan oikein ymmärtäneet, mikä asiassa on niin uutta tai trendikästä. Kautta aikain on tehty ruokaa aineksista, jotka on kerätty kaapin pohjilta--otetaan nyt esimerkiksi vaikka pyttipannu. Vai onko sitten kysymys jostakin niin hienosta asiasta, jota me 37- ja 66-vuotiaat perusnaiset emme ymmärtäneet? Liekö koko juttu tarkoitettu ns.  uusavuttomille????? Mene ja tiedä.
Kotiin palattuani ei ruoanvalmistus ollut ihan päällimmäisenä mielessä. Kaapissa oli perunoita ja kananmunia, tomaattia ja uutta sipulia sekä matkaltamme Mäntyharjun Miekaskoskelta ostettuja savustettuja muikkuja (muuten aivan sairaan hyviä). Kanamunista tuli tehtyä kokkelia, joka sai kaverikseen keitettyjä perunoita ja noita ihania kaloja. Josko tämä nyt oli komerokokkausta? Eli perunoiden keitto ja munakokkelin teko. Niin tai näin-hyvää oli.

5 kanamunaa
5 kirsikkatomaattia
sipulin varsia (tai ruohosipulia)
loraus maitoa
(juustoraastetta)
suolaa
rouhittua mustapippuria
nokare voita


Viipaloi tomaatit ja sipulinvarret.



Riko munat kulhoon ja lisää maito.
Lisää maito, suola ja pippuri.



Sekoita varovasti niin että munien rakenne rikkoutuu (älä vatkaa).



Lisää tomaatit ja sipulinvarret...(ja juustoraaste).


Laita voi pannulle. 
Älä päästä pannua liian kuumaksi; munat eivät saa ruskistua.
Kaada munaseos pannulle ja sekoita isoilla liikkeillä (kahdeksikko).



Munakokkelin voi koristella sipulinvarsilla.


Et sillai--komerokokkausta.😕


 
What do you want to do ?
New mail

torstai 23. heinäkuuta 2020

KARDEMUMMAINEN RAPARPERI-VADELMAHILLO



                                                 KARDEMUMMAINEN RAPARPERI-VADELMAHILLO


Olen tainnut jo monta kertaa mainita Helsingin Pakilassa sijaitsevan siirtolapuutarhamökin, jonka vanhempani hankkivat vuonna 1965. Siirtolapuutarhassa kaikilla oli ja on edelleenkin sekä vadelmia että raparperia, niin meilläkin. Niistä äitimme keitti meille usein kiisseliä, jonka sekaan lorautimme tilkan kermaa. Ai että sitä makua.
Viime viikonloppuna olimme jälleen tuolla mökillä. Vadelmat kypsyivät vauhdilla ja niitä tuli poimittua sekä siskolleni (mökin nykyinen omistaja) pakastimeen että meille itselle tänne Tampereelle tuotavaksi. Tuliaisina oli myös "oman maan" perunoita, salaatia ja raparperia.
Siskoni nimipäivä osui vierailumme aikaan ja joimme tietenkin nimpparikahvit siirtolapuutarhan pihakeinussa. Siskoni tarjosi omatekoisia leivoksia,  joissa oli mm. hänen  itsetekemäänsä raparperihilloketta. Tuon hillokeen yksi mielenkiintoinen asia oli sen sisältämä kardemumma. Se antoi raparperille pikantin maun. Siitä sain idean laittaa kardemummaa raparpereista ja vadelmista keitetyn hillon sekaan. Ja se kannatti, hyvää tuli - todellakin.
Jotta määrät tulisivat kaikille selviksi, tässä pieni muistisääntö tähän hilloon: painossa raparperia, vadelmia ja hillosokeria laitetaan kaikkia lähes yhtä paljon. 1 litra pilkottuja raparpereja painaa n. 450 g. 1 l vadelmia painaa n. 500 g ja sokeria kuluu noin 450 g, joka puolestaan on n. 5 desilitraa. 

Eli

2 l pilkottuja raparperinvarsia
2 l vadelmia
1 l hillosokeria
2 rkl vettä
2 rkl vanilliinisokeria
1-2 rkl kardemummaa





Laita vesi kattilan pohjalle ja lisää raparperit.
Anna kiehuoa hiljalleen kunnes raparperit ovat pehmeitä.
















Lisää joukkoon vadelmat ja anna seoksen kiehua hiljalleen 20 minuuttia.
















Kuori syntyvä vaahto pois.




Lisää sokeri, vanilliinisokeri ja kardemumma.





Keitä vielä noin 10 minuuttia.
Jos vaahtoa kertyy edelleen, kuori se pois.



Anna hillon jäähtyä hetken.
Kaada puhtaisiin lasipurkkeihin.