tiistai 16. kesäkuuta 2020

SUKLAAROUHE-MUFFINSSIT




                                                               SUKLAAROUHE-MUFFINSSIT


 Muffinssit ovat mainioita pikaleivonnaisia. Niiden valmistus vie puolisen tuntia. Ei tarvita taikinan nostatusta, eikä paljon vatkaamistakaan. Taikinaa voi halutessaan muokkailla marjoilla, hedelmillä, suklaalla jne. Eli mielikuvitusta saa ja tulee käyttää.
Tänä vuonna ilmojen haltija on ollut suosiollinen ja picnicilläkin on tullut käytyä. Muffinssit paperikuorineen sopivat mainiosti tällaiseenkin tarkoitukseen; kahvittelu- ja mehutteluhetkeen luonnonhelmassa.
Meidän huushollissa pikkuväki (lapsenlapset) tykkää tomusokerista. Tomusokerilla koristelu vie vain hetken. Hieman, mutta vain hieman kauemmin vie hyytelösokerilla sively. Tulipahan sekin "taito" samalla harjoiteltua.
Tästä taikinamäärästä tulee noin 18 valmista leivonnaista. Muffinssipellille mahtuu 12 kappaletta eli jos haluaa tehdä vain yhden pellillisen, taikinan määrää kannattaa pienentää kolmanneksella.

50 g voita
3 kananmunaa
2 dl hienoa sokeria
1 dl maitoa
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
100 g suklaarouhetta

Voi sulatetaan.











Kanamunat ja sokeri vatkataan.
Lisätään joukkoon maito ja voi.



Leivinjauhe sekoitetaan jauhoihin.
Jauhot sekoitetaan taikinaan.


 









Lopuksi suklaarouhe sekoitetaan joukkoon.



Uuni lämmitetään 225 asteeseen.
Taikina levitetään nokareina muotteihin.


 Paistetaan uunin keskitasolla 12-15 minuuttia.


 Annetaan jäähtyä ennen koristelua.
Tomusokeri sirotellaan muffinssien päälle siivilän läpi.
Jos muffinsseille haluaa kiiltävän pinnan, se onnistuu hyytelösokerilla.

1 dl vettä kiehautetaan.
Lisätään 1/2 dl hyytelösokeria.
Sekoitetaan ja kiehautetaan uudelleen.
Annetaan jäähtyä ja sekoitetaan, kunnes seos sakenee,
Sivellään pullasutilla muffinssien pinnalle.


 



JAUHEMAKSAPIHVIT


                                                JAUHEMAKSAPIHVIT




Tämä on sitten sellainen ruokalaji, joka jakaa mielipiteitä. Tämä on toisille suurta herkkua, joillekin taas aivan "yäk-en syö-ruokaa.
Ennen vanhaan eläimistä käytettiin tarkkaan kaikki osat, myös sisäelimet. Nykyään taidetaan olla nirsompia. Kaupasta saattaa kyllä löytyä maksaa (ei joka kaupasta, eikä lihatiskiltä), mutta jauhemaksan kanssa on vähän niin ja näin. Onneksi täällä Tampereella on kauppahalli ja siellä Lihakipparien myymälä. Sieltä saa tuotetta jauhettua maksaa.
Jauhemaksapihvejä valmistettaessa jauhetun maksan sekaan tarvitaan "sidosainetta", jotta pihvit pysyvät kasassa. Ennen vanhaan käytettiin korppujauhoja ja kananmunaa, nykyisin moni käyttää perunaa (ja/tai porkkanaa) ja kananmunaa. Nämä pihvit on valmistettu ilman kananmunaa, sidosaineena on vain raastettua perunaa. Paistaminen on haasteellisempaa ilman kanamunaa, mutta pihveistä tulee kevyempiä. Ohje löytyi vuonna 1972 ilmestyneestä "Kotiruoka"-keittokirjasta.














Pihveille saa maukkaan kastikkeen, kun viimeisen pihvin paistamisen jälkeen pannulle lorauttaa 2-3 dl kermaa ja maustaa syntyvän kermakastikkeen rosepippurilla ja timjamilla.

400 g jauhettua naudan maksaa
400 g raastettua perunaa
(4-5 keskikokoista perunaa)
1 hienonnettu sipuli
(purjoa tai uutta sipulia)
2 tl suolaa
1 tl valkopippuria
voita paistamiseen

Kastikkeeseen

2-3 dl kuohukermaa
rosepippureita
kuivattua timjamia


Ainekset sekoitetaan keskenään.





Pihvejä paistetaan 3-4 minuuttia kummaltakin puolelta.






Lopuksi pannulle lorautetaan kerma.
Lisätään rosepippuria ja timjamia.
Annetaan kastikkeen kiehahtaa.



















Jauhemaksapihvien lisukkeeksi sopii mm. paistettu punasipuli ja vaikkapa raastesalaatti.













keskiviikko 10. kesäkuuta 2020

KERMAVIILIKASTIKE



                                                                                              KERMAVIILIKASTIKE




Kermaviilistä saa valmistettua mainioita kastikkeita niin kalalle, kanalle kuin lihallekin. Ne ovat myös oivallisia dippikastikkeita.
Kermaviilikastikkeen valmistaminen ei vie paljon aikaa eikä sen valmistamisessa mielikuvituksella ole rajoja. Kermaviilin sekaan voi lisätä melkein mitä vaan; yrttejä, sipulia, omenaa, fetajuustoa, ananasmurskaa, jopa mätiä tai mätitahnaa. Tästä johtuen ns. oikeaa reseptiä ei taida ollakaan. Tässä on kuitenkin yksi. 




1 prk ( 2 dl ) kermaviiliä   
11/2 rkl sinappia
1 rkl vaaleaa balsamikastiketta
11/2 rkl kurkkusalaattia
(ripaus suolaa)
1 tl sokeria
1 tl rouhittua mustapippuria
1 tl rosepippuria
hienonnettua persiljaa      
                          




Ainekset sekoitetaan keskenään.
Kastikkeen annetaan tekeytyä jääkaapissa puolisen tuntia ennen tarjoilua.

Tämä kastike sopii mm. uusien perunoiden, grillatun broilerin ja kalan kaveriksi.







keskiviikko 3. kesäkuuta 2020

PAISTETUT MUIKUT




                                                                      PAISTETUT MUIKUT




Idea paistettuihin muikkuihin sai alkunsa Tammelan torilla. Oli kaunis alkukesän päivä ja siksi oivallinen aika poiketa torille. Tammelan torilta voi ostaa perunat, vihannekset, marjat ja kukat. Siellä on Ullan grilli, jonka isot annokset ovat kaikkien tamperelaisten tuntemat. Torilla on myös Papan Saunapalvi, josta saa Kivikylän tuotteitta (mm. hevossuolalihaa). Torikahvilan virkaa toimittaa Kahvikeidas, kahvilayritys jo kolmannessa polvessa. Torilla tuoksuu myös kala; kojuista saa kalahampurilaisia, savustettua lohta ja paistettuja muikkuja. Voiko siis kesäpäivää paremmin viettää kuin istumalla torilla ja nauttimalla sen herkuista, tuoksuista ja äänistä--puhumattakaan siitä, että viettää siellä kokonaisen pöivän ja myy itselle turhat tavarat kirpputorilla?
Torilla muikut saa suoraan pannulta tuokkoseen. Lisukkeeksi saa paistettua perunaa ja kermaviilikastiketta. Se on kala-ateria parhaasta päästä. Aterian saa myös mukaan, mutta parhaimmalle ne maistuvat paikanpäällä. 
Jostakin syystä olen vierastanut kalan paistamista kotona. Asumme kerrostalossa, jossa paistetun kalan haju leviää helposti rappukäytävään--ei kiva, jos ajattelee naapureita. Kuitenkin, kun eräänä päivänä Citymarketin tarjouksessa muikut maksoivat 5€ kilolta (torilla pieni muikkurove 8-10€), en voinut vastustaa kiusausta. Muutaman netistä (tottakai) löytyneen vinkin avulla onnistui kalojen jauhottaminen ilman että koko pieni keittiömme olisi peittynyt ruisjauhoihin ja jauho paakkuuntunut sormiin sekä kalojen paistaminen ilman koko taloon leviävää  hajua/tuoksua. 
Kiitokset kuuluvat niin nettijuttujen kirjoittajille kuin aviopuolisolle (hän perkasi muikut).

1 kg muikkuja
1-2 kanamunaa
vettä
2 dl ruisjauhoja
2 tl suolaa
1 tl valkopippuria
voita + öljyä paistamiseen
silpuksi leikattua tilliä


Kun peratut kalat kastetaan ennen jauhottamista kanamuna-vesiseoksessa, välttyy paistamiskäryiltä. Keittiössä tuoksuu vain paistetut jauhot. 
Tarvitaan 1-2 kanamunaa vatkattuna ja sekaan loraus kylmää vettä. Sitten vaan kalat hetkeksi uimaan.



Kalat jauhotetaan kierittämällä ne jauhoissa, joihin on sekoitettu mausteet. Tämän voi tehdä laittamalla ja mausteet sekaisin lautaselle ja kierittämällä kalat jauhoissa. Yleensä kuitenkin käy niin. että jauhoa on muuallakin kuin vain kaloissa ja sormiin paakkuuntuu jauhoklimppejä.
Muovipussia apuna käyttäen jauhot tarttuvat sinne, minne kuuluukin eli  kalojen pintaan. 
Eli laitetaan jauhot, suola ja pippuri isoon pakastuspussiin ja kalat sekaan. Sitten puhalletaan pussiin ilmaa ja pussi suljetaan. Sitten vaan ravistetaan ja -avot- kalat jauhottuvat ja maustuvat tasaisesti.







Paistamisessakin kannattaa muistaa eräs juttu. Kalat kannattaa laittaa pannulle vasta kun pannulla oleva voi-oljy seos lakkaa vaahtoamasta. Näin kalat eivät kiehu rasvassa vaan ne paistuvat rapeiksi.




Paistettujen muikkujen päälle ripotellaan silputtua tilliä.


Paistetut muikut maistuvat näin kesällä uusien perunoiden ja kermaviilistä tuunatun kastikkeen kera.


tiistai 2. kesäkuuta 2020

LIHAPIIRAKKA



                                                                    LIHAPIIRAKKA





Sanotaan, että rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tätäkin lihapiirakkaa kutsutaan niin lihikseksi. peltilihikseksi kuin peltilihapiirakaksi tai levylihapiirakaksi. Minulle se on aina ollut pelkkä lihapiirakka. Lapsuudenkodissani niin lihapiirakan kuin lohesta tehdyn kalapiirakan (lohipiirakka) valmistus oli isäni heiniä. Isäni valmisti aina myös joulutortut, muuten leipominen oli äitini hommaa. Tuohon aikaan (ainakin 40 vuotta sitten) miehiä ei kotikeittiöissä paljin näkynyt, paitsi syömässä. Isäni oli tässä suhteessa "aikaansa edellä". Terkkuja vaan meidän isälle tuonpuoleiseen.
Lihapiirakan täyte sisältää siis perinteisesti paistettua jauhelihaa ja sipulia, sekä keitettyä riisiä ja keitettyä kananmunaa. Vanhemmissa ohjeissa jauhelihaan lisätään ruskistamisen jälkeen vielä lihalientä tai kermaa/maitoa ja sitten neste keitetään "kasaan". Näin on tässäkin piirakassa tehty. Jotain uuttakin tässä piirakassa on; lisäsin jauhelihan sekaan aurinkokuivattuja tomaatteja. Ne, joiden mielestä näin ei saa tehdä, voivat jättää ne pois. Minusta niiden lisääminen ei  ole pahaksi tälle muuten klassikkopiirakalle.
Jos täytteen haluaa kiinteämmäksi, kannattaa käyttää puuroriisiä. Tässä on käytetty pitkäjyväistä riisiä, sillä muistojeni lihapiirakasta täytteen kuuluukin varista lautaselle.

Näin se menee.

1 pkt Sunnuntai lehtitaikinalevyjä (800 g)
400 g jauhelihaa
1 iso sipuli hienonnettuna
voita/öljyä paistamiseen
2 dl riisiä
vettä
3 keitettyä kananmunaa
100 g aurinkokuivattuja tomaatteja
2 dl lihalientä
2 dl kermaa
suolaa
1,5 tl rouhittua mustapippuria
1,5 tl jauhettua valkopippuria
1 tl jauhettua cayennepippuria
2 keltuaista (1 kananmuna) voiteluun

Sipuli  ja jauheliha ruskistetaan pannulla kuumassa rasvassa.



Joukkoon sekoitetaan mausteet.
Ruskistuneen jauhelihan joukkoon lisätään lihaliemi ja kerma.




Viimeisenä lisätään (jos halutaan) valutetut aurinkokuivatut tomaatit.
Seoksen annetaan kiehua hiljalleen, kunnes neste on lähes kokonaan haihtunut.

















Riisi ja kanamunat keitetään.
Keitetyt kananumat murskataan haarukalla ja sekoitetaan riisin joukkoon.





Riisi-munaseos sekoitetaan jauhelihan joukkoon.




Taikinalevyt kaulitaan leivinpaperin päällä. Pohjalle tuleva levy kaulitaan hieman isommaksi.
Täyte levitetään niin, että reunoille jää noin 3 cm tyhjää tilaa.





Reunat tasataan ja voidellaan kylmällä vedellä ja saumat painellaan kiinni.





Piirakkaan pistellään haarukalla "henkireikiä".




Piirakka voidellaan keltuaisella (tai kanamunalla) ja pinnalle ripotellan hieman suolaa.




Piirakka paistetaan uunissa 225 asteessa noin 30 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea.




Ja ei muuta kuin syömään.